Revontulet – Pohjoisen napapiirin ja Lapin kuuluisin luonnonilmiö

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Uusi revontulikausi käynnistyy Lapissa jälleen elokuun lopulla, kun yöt alkavat olla taas tarpeeksi pimeitä tämän valoilmiön havainnoimiseen. Koska revontulet on Lapin monista luonnonilmiöistä kenties se kaikkein kuuluisin, niin on hyvä aloittaa uusi blogimme kertomalla nimenomaan revontuliteemalla.
Syyskuussa kuvatut revontulet Ranualla

Sisältöluettelo

Mitä revontulet ovat ja missä niitä esiintyy?

Revontulilla tarkoitetaan valoilmiöitä, jotka koostuvat värikkäistä, ”tanssivista” sekä muotoaan muuttavista kuvioista pohjoisella yötaivaalla. Hiljaisilla paikoilla revontulten voi myös kuulla ääntelevän voimakkaasti öisellä taivaalla. 

Revontulia on mahdollista havainnoida sitä enemmän, mitä lähempänä maapallon napa-alueita ollaan. Suomessa revontulia esiintyy eniten Lapissa, joka sijaitsee mm. Rovaniemen läpi kulkevan Pohjoisen napapiirin molemmilla puolilla. 

Revontulia bongataan ja valokuvataan Suomessa pääosin maan pohjoisosissa, lähellä napapiiriä, mutta tosiasiallisesti niitä on mahdollista havaita koko maassa aina pääkaupunki Helsinkiä myöten. 

Revontulet etelänavalla (Aurora australis)

Pohjoisella pallonpuoliskolla havaittaville revontulille on myös vastine maapallon eteläisillä napa-alueilla, ja näitä eteläntulia (aurora australis) havaitaan esimerkiksi Argentiinan ja Australian eteläosissa.

Yksi syy sille, miksi pohjoisessa tavattavat revontulet tunnetaan niin paljon eteläisemmän pallonpuoliskon versiotaan paremmin, johtuu todennäköisesti siitä, että pohjoinen napapiiri on huomattavasti tiheämpään asuttua aluetta kuin eteläinen, minkä vuoksi pohjoisessa on myös huomattavasti enemmän matkailijoita.

Toinen huomioitava asia eteläntulista on se, että niitä ei myöskään havaita niin usein kuin pohjoisessa nähtäviä revontulia.

Yleinen uskomus tiedemiestenkin keskuudessa oli, että auringosta saapuvat varautuneet hiukkaset jakautuvat tasaisesti pohjois- ja etelänavalle. Albertan yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole, vaan, että suurin osa hiukkasista päätyykin nimenomaan pohjoiselle napapiirille. 

Yksi tutkijoiden teorioista tuloksen syistä on se, että maan magneettinen etelänapa on kauempana maan keskiakselista kuin magneettinen pohjoisnapa. Tämä johtaa puolestaan siihen, että napa-alueet reagoivat aurinkotuuleen eri tavalla, mikä puolestaan näkyy esimerkiksi ilmakehän yläkerroksien kemiallisissa tapahtumissa, joihin myös revontulet kuuluvat.

Miten revontulet syntyvät?

Revontulet kuvattuna Ranuan Multilahdessa
Syksyiset revontulet Ranuan Multilahdessa © Anna Liisa Sarajärvi

Napapiirin lähettyvillä asuville revontulet ovat jo melko tuttuja näkyjä pohjoisen taivaalla. Osa Lapin asukeista on jo niin tottunut tähän valoilmiöön, ettei niiden näkeminen enää edes herätä heissä erityisen vahvoja tunteita. Mutta miten revontulet sitten syntyvät?

Revontulten alkulähteenä toimii aurinko, joka sijaitsee noin 150 miljoonan kilometrin päässä maapallosta. Etäisyys on erittäin pitkä, mikä suojaa maapalloa ja meitä kaikkia auringon kuumuudelta. Tästä huolimatta auringon  vaikutukset ulottuvat huomattavasti sen näkyvän pinnan ulkopuolelle ja monella tapaa myös maahan saakka. Myös revontulien juuret sijaitsevat auringossa sekä sieltä lähtöisin olevissa aurinkomyrskyissä, jotka lähettävät voimakkaita varautuneiden aurinkohiukkasten puuskia avaruuden läpi ja kohti maapalloa. Jos Maapallo on suoraan näiden hiukkasvirtojen tiellä, planeettamme magneettikenttä ja ilmakehä reagoivat niihin törmäyksen tapahtuessa.

Kun auringosta lähtöisin olevat, sähköisesti latautuneet hiukkaset ja tomit osuvat maan ilmakehään, syntyy reaktio, joka saa ilmakehään osuvat hiukkaset hohtamaan valoa.

Miten tämä tapahtuu käytännössä? Hiukkaset koostuvat keskusydämestä sekä sitä ympäröivästä elektronipilvestä, joka ympäröi ytimen kiertoradan muodossa. Kun auringosta lähtöisin olevat ladatut hiukkaset osuvat Maan ilmakehään, elektronit siirtyvät korkeamman energian kiertoradalle, kauemmaksi ytimestä ja  kun elektroni siirtyy vastaisesti pienemmän energian kiertoradalle, se vapauttaa valon tai fotonin partikkelin, joka saa aikaan valoilmiön.

Sama ilmiö on havaittavissa esimerkiksi keinotekoisesti luoduissa valomainoksissa. Näissä tapauksissa käytetään sähköä vastaavanlaisen reaktion luomiseen. Revontulet toimivat samalla periaatteella – mutta paljon laajemmassa mittakaavassa, mikä mahdollistaa parhaimmillaan koko pohjoisen taivaan valaisimeen.

Revontulet nähdään pääasiallisesti vihreän eri sävyissä olevana valoverhona taivaalla,  mutta niillä on usein voimakkaitakin taipumuksia vaihdella. Joskus revontulissa on havaittavissa vivahde vaaleanpunaista väriä ja kaikkein voimakkaimmat valot voivat olla jopa täysin punaisen tai violetin sävyisiä.

Revontuliin ja niiden syntyyn on aina liitetty mystiikkaa ja vanhoja kansantaruja, mutta tieteen ansiosta revontulien synty ei ole enää kovinkaan suuri mysteeri. Vaikka tietoa onkin saatavilla tänä päivänä helposti ja kattavasti, niin siitä huolimatta useat kotimaisetkin matkailijat matkaavat yhä edelleen Lappiin nimenomaan revontulien perässä. Monelle matkailijalle revontulten näkeminen ja kuvaaminen ovat edelleen Lapin loman ehdottomia kohokohtia. 

Revontulten syntyyn liittyviin tieteellisiin faktoihin voit käydä tutustumassa toisesta revontuliin keskittyvästä blogitekstissämme

Revontulia nähdään eniten keväällä ja syksyllä

Revontulet Lapissa syksyllä 2020
Syksy on erinomaista aikaa revontulten ihailuun © Jari Romppainen

Revontulia syntyy auringon aktiivisuuden ansiosta ympärivuotisesti, mutta niitä on mahdollista havainnoida maan pinnalla ainoastaan silloin, kun taivas on tarpeeksi tumma ja pilvetön. Tästä johtuen revontulikausi Suomessa kestää elokuun lopulta huhtikuun ensimmäisille viikoille saakka.

Revontulien esiintymisen todennäköisyys on parhaimmillaan lähellä syys- ja kevätpäiväntasausta. Tällöin maapallo on sellaisessa asennossa, että aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajaan päin ja magneettikenttä on muodoltaan sellainen, että se ohjaa auringosta lähtevät hiukkaset kaikkein optimaalisimmin sekä pohjoiselle että eteläiselle napa-alueelle.

Talvipäivänseisauksen aikoihin maapallon magneettikentässä tapahtuu puolestaan muutoksia, jotka vähentävät hieman revontulien näkemisen todennäköisyyttä.

Syksy on revontulibongaajalle optimaalista aikaa myös siitä syystä, että yölämpötilat ovat tuolloin yleensä siedettävämpiä kuin myöhemmin syksyllä tai talvella, mikä helpottaa esimerkiksi pidempien kuvausretkien järjestämistä huomattavasti.

Talvella kovat pakkaset ja tuuli asettavat paljon haasteita sekä ihmiskeholle että mukana olevalle kamerakalustolle, joista koville joutuvat etenkin kameroiden akut, jotka tahtovat kylmetessään menettää varauksensa huomattavasti normaalia nopeammin. Tästä syystä ilman vara-akkuja toteutetut kuvausreissut saattavat tulla talvella päätökseensä paljon aikaisemmin kuin oli suunniteltu.

Hyödynnä revontuliennusteet ja sosiaalinen media

Mikäli olet kiinnostunut valokuvaamaan revontulia syksyllä, ei kuvaamaan kannata suunnata suinpäin, vaan hyödyntää ennemmin erilaisia revontuliennusteita, jotka antavat luotettavaa dataa siitä, milloin revontulia kannattaa lähteä kuvaamaan. Oma suosikkini tällaisista palveluista on Ilmatieteenlaitoksen revontulet ja avaruussää-palvelu

Erilaisista revontuliennusteista on mahdollista seurata käytännössä tunti tunnilta, miltä auringon aktiivisuus milläkin alueella vaikuttaa. Ilmatieteenlaitoksen palvelussa punaisena näkyvät pystypalkit ovat hyvä osoitus siitä, että ulos kannattaa nyt ehdottomasti jalkautua. Hyvä puoli revontuliennusteissa on myös se, että ennustuksia tehdään jopa viikkokausiksi eteenpäin. Revontulien havainnoimisesta tai valokuvaamisesta kiinnostuneiden onkin varsin helppo tietää hyvissä ajoin etukäteen, millä viikolla auringon aktiivisuus sekä mahdollisuus nähdä revontulia on parhaimmillaan. 

Revontuliennusteiden lisäksi hyvä apu revontulista kiinnostuneille löytyy Facebookista, jossa 18 tuhatta jäsentä sisältävä Revontulikyttääjät-ryhmä jakaa monenlaisia vinkkejä revontulista kiinnostuneille. Kyseessä on erittäin aktiivinen sekä asiallinen keskusteluryhmä, johon liittymistä voin suositella ehdottomasti kaikille revontulista kiinnostuneille. 

Revontulten valokuvaaminen

Revontulet järven yllä Ranualla

Revontulten valokuvaaminen on suosittu harrastus ympäri Suomea ja kuvauskausi on noin 7-8 kuukauden pituinen. Revontulten kuvaamisessa hyvä puoli on se, että harrastuksessa pääsee alkuun hyvinkin vaatimattomilla välineillä. Tänä päivänä esimerkiksi uusien älypuhelinten kamerat alkavat olla jo niin kehittyneitä, että valokuvaus onnistuu kohtuullisen hyvin pelkällä puhelimellakin. 

Mikäli harrastuksesta haluaa kuitenkin nauttia täysillä, kannattaa siihen myös hieman panostaa. Laadukkaalla järjestelmäkameralla, valovoimaisella ja laajakulmaisella linssillä sekä tukevalla kolmijalalla pääsee tämän harrastuksen puolella kuitenkin jo todella pitkälle.

Jos olet kiinnostunut lukemaan revontulien kuvaamisesta tarkemmin, suosittelen tutustumaan keväällä 2021 kirjoittamaani tekstiin, jossa annan yhteensä kymmenen vinkkiä revontulten valokuvaamiseen talvella. Tekstissä käsitellään mm. kuvauspaikkojen etsimistä, kameran asetuksia sekä yleistä välineistöä.

Revontuliin liittyviä nimiä ja uskomuksia

Suomi ja revontulet
© Jari Romppainen

Ennen kuin revontulille saatiin aikoinaan myös tieteellisiä selityksiä, ehti tästä upeasta ja mystisestä valoilmiöstä syntyä monia suomalaiseen kansanperinteeseen liittyviä uskomuksia. 

Suomen kielessä sana “revontulet” viittaa vanhaan uskomukseen, jonka mukaan tuntureilla juokseva tulikettu aiheuttaa revontulet huiskimalla hännällään kipinöitä pohjoiselle taivaalle.

Revontulia on Suomessa kutsuttu myös monilla muilla nimillä. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi “Rutjat” ja “Ruijan valkea”, jotka ovat Etelä-Pohjanmaalla syntyneitä nimityksiä.

Pohjois-Hämeessä on puolestaan ollut tapana puhua “välyjen palamisesta” tai “pohjasen välyämisestä”. Lapissa revontulet on puolestaan tunnettu nimellä “taivaanvalkeat” tai ”taivaantulet”.

Myös Kalevalassa viitataan revontuliin, mutta itse revontuli-sana ei ole tässä yhteydessä ollut käytössä. Kalevalassa revontulia on kutsuttu sen sijaan ”Pohjojan porteiksi”. Suomessa revontulista on käytetty myöskin nimitystä “pohjanpalo”, joka muistuttaa kaikkein läheisimmin englanninkielistä termiä “northern lights”.

Lapissa eläneet saamelaiset ovat aina suhtautuneet revontuliin suurella kunnioituksella. Saamelaisten uskomusten mukaan revontulille ei kannata viheltää, sillä tämä tuo mukanaan epäonnea.  Kyseinen uskomus liittyy revontulten kunnioittamiseen, sillä vanhojen kansantarujen mukaan revontulet ovat taivaalla vaeltavien kuolleiden sieluja tai peräti jumalia.

On lisäksi uskottu, että revontulille ei saa myöskään vilkuttaa, sillä tämä voi saada ne hyökkäämään maata kohden ja viedä vilkuttelijan mennessään. Naisten ei tule myöskään mennä revontulten aikaan ulos ilman päähinettä, sillä revontulet saattavat tässä tapauksessa napata kiinni naisen hiuksista ja viedä tämän mukanaan.

Suomalaisen vanhan kansan mukaan revontulten alla siitetty lapsi on puolestaan erityisen onnekas.

Euroopassa revontulia tavataan Pohjolan lisäksi esimerkiksi Skotlannissa, jossa revontulet on mielletty taivaalla tanssiviksi iloisiksi miehiksi, eli ”merry dancereiksi”. 

Aina aika-ajoin revontulet näyttäytyvät myös Manner-Euroopan puolella. Harvinaisten esiintymisten vuoksi niitä on kuitenkin usein pelätty. Keskiajan Euroopassa punaisena loimottavia revontulia tulkittiin kauhunsekaisin tuntein, ja niiden uskottiinkin ennustavan sodan puhkeamista.

Muinaisajan Kiinassa ajateltiin puolestaan, että revontulet olivat lentävän lohikäärmeen tuottama tulinen henkäisy, joka levittyy pohjoiselle taivaalle.

11 usein kysyttyä kysymystä ja vastausta revontulista

Revontulet ja umpihankihiihtäjä Lapissa keväällä 2021

Revontulet tunnetaan napapiirien ehkäpä kaikkein kuuluisimpana yksittäisenä ilmiönä, johon liittyy myös monenlaista mystiikkaa sekä valtava määrä usein kysyttyjä kysymyksiä. Tässä osiossa vastaamme yhteensä yhteentoista usein kysyttyyn kysymykseen revontulista.

Miten revontulet syntyvät ja mitä niillä tarkoitetaan?

Revontulet syntyvät, kun auringosta lähteneet elektronihiukkaset törmäävät Maan ilmakehään, jossa ne aiheuttavat törmäysreaktion yhdessä happi- ja typpiatomeiden kanssa. Törmäysreaktion seurauksena syntyy valona purkautuvaa energiaa, joka näyttäytyy puolestaan maan pinnalla revontulina. 

Revontulet ovat yleisiä maapallon molemmilla napa-alueilla sekä niiden tuntumassa. Tämä johtuu siitä, että hiukkaset ohjautuvat tehokkaimmin nimenomaan näille alueille Maan magneettikentän ohjaamana.

Mitä on aurinkotuuli?

Aurinkotuulella tarkoitetaan auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee auringosta poispäin ja muun muassa kohti maata. Aurinkotuuli muodostuu pääasiallisesti protoneista ja elektroneista. Tällaisista sähköisesti varautuneista hiukkasista koostuvaa kaasua kutsutaan nimellä plasma.

Miksi revontulia ei näy päiväntasaajalla?

Syy siihen, miksei revontulia näy tasaisesti ympäri koko maapalloa, johtuu maantieteellisen ja magneettisen akselin poikkeamisesta toisistaan, ovaalit nimittäin liikkuvat Maahan nähden. Tämä ajaa auringosta maata kohti ajautuvia hiukkasia nimenomaan napa-alueille, joissa revontulet myös syntyvät. Myöskään vuorokaudenajat eivät ole tasa-arvoisia revontulien esiintymisen suhteen, vaan revontulinäytelmät näkyvät yleensä alkuillasta, noin klo 21-22.

Mihin aikaan vuodesta revontulia näkyy?

Revontulia on mahdollista nähdä elokuun lopulta aina huhtikuun puoliväliin saakka. Eniten revontulia esiintyy syksyllä sekä alkukeväästä maaliskuussa. Nämä ajankohdat ovat ihanteellisia siitä johtuen, että kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan maan asento mahdollistaa aurinkotuulen optimaalisen osumiskulman maan magneettikehään.

Milloin revontulia näkyy kaikkein eniten?

Revontulia esiintyy melko tasaisesti ympärivuotisesti, syksy ja kevät ovat kuitenkin hieman talvea ja kesää aktiivisempaa aikaa. Kesäaikaan yöt ovat koko Suomessa liian valoisia revontulten havaitsemiseen valoisalla taivaalla. Siksi revontulikausi päättyykin noin huhtikuun puolivälissä. Kellonajoista noin pari tuntia puolenyön molemmin puolin on yleensä optimaalisinta aikaa, mutta monet revontulien kuvaajat saattavat kytätä parasta rakoa jopa kokonaisen yön ajan.

Näkyykö etelänavalla revontulia?

Vaikka revontulet tunnetaankin yleisesti ottaen nimenomaat pohjoisen napapiirin ilmiönä, mutta sama ilmiö esiintyy myös Etelänavalla. Revontulten, eli Aurora borealisin lisäksi myös eteläisen pallonpuoliskon Aurora Australis ovat myöskin parhaimmillaan erittäin kauniita. Etelänavan osalta revontulten näkemistä kuitenkin rajoittaa se, että asutusta ei noilla alueilla ole vastaavaa määrää kuin Pohjoisen napapiirin tuntumassa.

Millä nimellä revontulia kutsutaan Etelänavalla?

Pohjoisella pallonpuoliskolla revontulia kutsutaan nimellä Aurora borealis, eteläisellä napapiirillä ilmiö kulkee puolestaan nimellä Aurora Australis. Nimi viittaa vahvasti Australiaan, joka on yksi niistä maista, joissa eteläisiä revontulia on mahdollista havainnoida.

Ovatko revontulet vaarallisia?

Mystisestä ja monien kansantarujen värittämästä maineestaan huolimatta revontulet eivät aiheuta minkäänlaista haittaa tai vaaraa ihmisille. Ainoa revontulista syntyvä ”konkreettinen tuotos” ovat taivaalla näkyvät valot, mutta niistä ei ole sinällään minkäänlaista haittaa, vaan kyseessä on pelkästään luonnon tarjoama mykistävä valoshow, josta voi nauttia täysin huoletta.

Näkyykö revontulia muualla kuin Lapissa?

Suomen osalta revontulia on nähtävissä eniten Pohjois-Lapissa Kilpisjärven leveyspiirin tuntumassa. Revontulia esiintyy kuitenkin kaikkialla Suomessa. Aivan eteläisimmässä Suomessa, Helsingin tienoilla ainoastaan yksi yö kuukaudessa on tilastojen valossa mahdollinen revontulten havaitsemiseen.

Mikä on revontulien yleisin esiintymismuoto?

Revontulten kaikista esiintymismuodoista kaikkein yleisin on ns. vyömäinen muoto. Niillä on jatkuva tai lähestulkoon jatkuva alareuna ja ne ovat levittyvät yleensä itä-länsisuuntaisesti ulottuen horisontista toiseen. Vyömäiset revontulet voivat esiintyä joko homogeenisina, säteittäisittäisinä tai juomuisina.

Minkä värisiä revontulet ovat kaikkein yleisimmin?

Revontulien monista väreistä kaikkein yleisin on vihreä, joka on lähtöisin elektronien virittämistä happimolekyyleistä. Vihreän värin aallonpituus on 557,7 nm (nanometri, 10-9 m). Joskus vihreän väriset revontulet voivat näyttää keltaiselta sekä paljain silmin että myöskin kameralla, mutta kyseessä on kuitenkin sama vihreä.

Lähteet ja aiheesta muualla: VR | Meteorologin vinkit revontulien näkemiseen Lapland.fi | Revontulibongaajan muistilista YLE | Kuuntele revontulten ääniä  Ilmatieteenlaitos | Revontulet Expedia | Revontulien jäljillä

Jaa tämä teksti

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tutustu muihin blogiteksteihimme

Joulupukki
Joulupukki on Suomen Lapin kuuluisin asukas

Korvatunturilla majaansa ja Rovaniemellä pajaansa pitävä sekä lahjoja ympäri maailmaa jakava Joulupukki on ehdottomasti Lapin kaikkein tunnetuin asukas. Tässä blogiteksissä kerron kaiken tarvittavan joulupukkiin liittyvän ja pyrin vastaamaan myös moniin usein kysyttyihin kysymyksiin. Tervetuloa lukemaan.

Lue lisää...
Joulupukki ja lapset jouluaattona
Suomalainen joulu – perinteet ja -ruoat esittelyssä

Joulu on monelle suomalaiselle edelleen yksi vuoden tärkeimmistä juhlista. Tuolloin perheet kokoontuvat yleensä yhteen ja hiljentyvät nauttimaan yhteisistä perinteistä. Tässä blogipostauksessa kerron hieman tarkemmin suomalaisista jouluperinteistä, niiden historiasta, ruoista sekä siitä, miten itse yleensä vietän joulua.

Lue lisää...
Suomi ja revontulet
Yli kymmenen usein kysyttyä kysymystä Suomesta

Vaikka Suomi onkin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi neljä kertaa peräkkäin ja ollut esillä monissa suurissa kansainvälisissä medioissa viimeisten vuosien aikana, on maamme edelleen varsin huonosti tunnettu maailmalla. Tässä blogitekstissä vastaan yli kymmeneen maailmalla usein kysyttyyn kysymykseen Suomesta.

Lue lisää...
Rovaniemi on yksi Lapin matkailun suurimmista matkakohteista
Lapin matkailu – parhaat nähtävyydet ja matkakohteet

Jo pitkään jatkuneen poikkeustilanteen ansiosta Lapin matkailu on nostanut suosiotaan kovasti myös kotimaisten matkailijoiden parissa. Tämän trendin ansiosta Lapista onkin muodostumassa hiljalleen myös ympärivuotinen matkakohde. Tässä blogitekstissä tutustumme tarkemmin alueen parhaisiin nähtävyyksiin, sekä eri matkakohteisiin.

Lue lisää...

Oliko teksti kiinnostava? Tilaa tulevat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi.

Lähetä palautetta

Herättikö blogiteksti jonkinlaisia ajatuksia tai kysymyksiä vai jäikö jotain mielestäsi puuttumaan? Lähetä palautetta alla olevan yhteydenottolomakkeen kautta.